Archive for Rock

Musiikki on tärkeä osa kasinokokemusta

Oletko koskaan miettinyt, miksi eri tapahtumat tuntuvat elokuvissa niin paljon voimakkaammilta ja kovin erilaisilta, kuin oikeassa elämässä? Erityistehon takana kohtauksissa on musiikki.

Musiikki on tärkeä osa lähes mitä tahansa kokemusta. Kuvittele esimerkiksi häät, syntymäpäivät tai vaikkapa pelkkä aamulenkillä juoksu ilman musiikkia. Musiikki voi vaikuttaa mielialaan ratkaisevasti myös elokuvien ulkopuolella: tutkimukset ovat todistaneet, että musiikkiterapia on monelle masentuneelle tärkeä toipumisväline.

Musiikki on erittäin tärkeä osa myös kasinokokemusta. Niin kivijalka- kuin nettikasinoillakin musiikin tulee olla tunnelmaan piristävää ja pelaajia innoittavaa, mutta samalla taata optimaalinen keskittyminen pelaamiseen.

Mitä kasinolla kuunnellaan?

Kasinoiden musiikkivalinnat saattavat usein kuulostaa täysin sattumanvaraisilta, mutta totuus on toinen. Musiikki ei saa olla liian huomiota vievää, jotta pelaajat pystyvät keskittymään pelaamiseen. Kyseessä ei siis ole mikään tanssimusiikki. Musiikin äänenvoimakkuus ei saa olla liian korkea, mutta sen täytyy olla tarpeeksi kuuluvissa, että sen huomaa.

Nettikasinoilla on erityisen tärkeää, että musiikki on hilpeää ja viihdyttävää mutta samalla hieman mystistä, transsinomaista. Näitä ominaisuuksia musiikissa haetaan tietoisesti, sillä pelaaja halutaan saada rentoutumaan ja käyttämään pelaamiseen enemmän aikaa ja rahaa. Tämän voi huomata myös yksittäisissä peleissä: esimerkiksi huippusuosittu Mega Fortune Dreams -kolikkopelin taustalla kuullaan rauhallisia ja mystisiä sointuja, jotka antavat pelaajan rauhassa vajota pelin uumeniin.

Liian rauhallista ei kasinomusiikki kuitenkaan saa olla. Nopeatempoinen musiikki saa todistetusti kuuntelijan toimimaan, tekemään päätöksiä ja ottamaan riskejä nopeammin. Tätä hyödynnetään niin kauppakeskuksissa kuin vaatekaupoissakin, mutta myös kasinoilla, sillä tavoitteena on saada pelaaja pelaaman suurilla panoksilla.

Tässäkin voidaan helposti mennä liiallisuuksiin, mikä on mille tahansa paikalle epäedullista: liian hektinen musiikki voi olla luotaantyöntävää ja ajaa asiakkaan pois. Näin valitettavasti käy myös joissakin peleissä. Näissä peleissä musiikki on erittäin menevää ja nopeatempoista – joskus jopa liiallisuuksiin asti. Erityisesti näissä tapauksissa pelaajaa ilahduttaa musiikin hiljennystoiminto, joka on mukana lähes kaikissa peleissä.

Kaikki kasinopelit eivät noudata näitä yleisiä ohjeita. Monissa peleissä musiikki on samalla tavalla pääosassa kuin itse pelaaminenkin. Tällaisia pelejä ovat esimerkiksi useat artistiteemaiset pelit, kuten Iron Maiden-, Michael Jackson- ja Elvis-teemaiset pelit. Myös muun muassa Idols-kolikkopelissä musiikki on pääosassa. Kasino, jolta löytyy takuuvarmasti menevää ja taidokkaasti valittua musiikkia peleissä on ComeOn. ComeOn-kasinolla pelien pelaamiseen on mahdollista hyödyntää muhkea kasinobonus. ComeOn bonus on helppo valjastaa käyttöön syöttämällä koodi MAXIMUMBONUS järjestelmään avatessa tiliä sivustolle.

Jos et kuitenkaan välitä musiikista, voit nettikasinolla pelatessasi sulkea kaiuttimesi. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä pelien ja kasinoiden musiikki on usein tärkeä osa peliä ja tunnelmaa. Varmalla ammattitaidolla tehdyissä peleissä musiikki sulautuu pelin muihin elementteihin niin saumattomasti, ettei musiikkia edes huomaa, saati tekisi mieli sulkea sitä pois pelikokemuksesta.

Taiteiden yö

Taiteiden yö on vakiinnuttanut paikkansa Suomen eri kunnissa ja kaupungeissa loppukesän kulttuuritapahtumana. Yleisön osallistumista taiteen tekemiseen kannustetaan. Yleensä mukana on myös monia erilaisia mahdollisuuksia muuttua pelkästä katsojasta ja kuuntelijasta monipuoliseksi osallistujaksi. Tämä kiehtova kulttuuritapahtuma innostaakin vuodesta toiseen.

Ensimmäinen Taiteiden yö järjestettiin sekä Helsingissä että Turussa vuonna 1989. Ensimmäisestä kerrasta tuleekin pian täyteen 30 vuotta. Kyseessä oli tuohon aikaan pienimuotoinen tapahtuma, jossa Helsingissä järjestäjinä olivat Akateeminen Kirjakauppa ja Helsingin juhlaviikot. Yleisöä oli paikalla enemmän kuin odotettiin. Tuolloin oli jopa 30 000 kävijää, jotka kiersivät myöhään auki olevia gallerioita, kirjakauppoja ja museoita. Mukana oli myös paljon ilmaisia ulkoilmaesityksiä.

Suosiosta rohkaistuneena päätettiin Taiteiden yö järjestää myös seuraavana vuonna. Tapahtumaa laajennettiin, ja Helsingissä Esplanadin puistosta muodostui juhlan pääasiallinen tapahtumapaikka. Tapahtuma oli karnevaalihenkinen. Kadut olivat täynnä näyttäviä esityksiä, performanssia, teatteria ja runollisuutta. Teatterit, museot ja kirjakaupat olivat auki myöhään yöhön, ja yleisölle oli järjestetty niissä myös tekemistä ja tapahtumia.

Myös toinen Taiteiden yö oli menestys, ja niin siitä tuli luonnollinen osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. 1990-luvun lopulla homma meinasi kuitenkin karata käsistä, kun osa yleisöstä koki tapahtuman tekosyyksi käyttäytyä asiattomasti. Tämä tapa jäi onneksi kuitenkin pois, ja nykyään Taiteiden yössä on runsas tarjonta. Lisäksi siellä on myös paljon yleisöä, joka arvostaa kulttuurille omistettua tapahtumaa.

Musiikin löytäminen tapahtuu vaivattomasti internetistä

music

Musiikki on ollut läsnä arjessamme jo ennen älypuhelimia ja tietoliikenteen monipuolistumista. Sävelet ovat siivittäneet ostosten tekemistä kaupoissa, matkoilla ja työpaikoilla. Monesti musiikki on ollut muiden valitsemaa, minkä johdosta se on saattanut sisältää mainoksia ja ostospäätöstä ohjailevaa aineistoa.

Mukana kulkevien kannettavien laitteiden myötä musiikista onkin tullut omavalintaista, sillä ihmiset liikkuvat usein kuulokkeet korvillaan ja määrittävät itse kuuntelemansa musiikin. Musiikin etsiminen, lataaminen ja siitä nauttiminen missä tahansa on nykyisin helppoa, ja siihen ei tarvita muuta kuin älypuhelin ja nettiyhteys.

Suoratoistopalvelut tuovat kappaleet helposti saataville

Musiikkia voi kuunnella monenlaisilla suoratoistopalveluilla, kuten Spotifyn ja Grooveshakerin kautta. Monien suoratoistopalvelujen tapa on tarjota asiakkaille erilaisia ilmaisia paketteja, joiden avulla asiakas hyväksyy usein mainokset ja mahdollisen palveluntarjoajan valitseman musiikin.

Sitä vastoin pakettimaksut takaavat oman valinnan mukaista musiikkia ja vähentävät mainostulvaa. Lataaminen käy nykyisin kätevästi eri alustoille tai laitteilta toisille. Älypuhelimen lisäksi tarjolla on myös musiikin kuunteluun tarkoitettuja pieniä laitteita, jotka on helppo kiinnittää asuun.

Musiikkia tarjotaan myös palkintona erilaisten sivustojen kampanjoiden yhteydessä. Esimerkiksi kasino voi tarjota lahjakortin etuna pelaajilleen.

Musiikkia varten on monia palveluja

Netissä on hyvä olla tietoinen laillisuuden rajoista, mutta yleensä musiikkia on vaikea ladata vahingossa laittomasti.

Helpoin tapa kuunnella musiikkia on suoraan YouTubesta, joka sisältää musiikin lisäksi myös muuta aineistoa. Musiikin kuuntelupalvelut ovat niin moninaisia, että asiakkaan on helppo löytää niiden uumenista valmiita listoja erilaisiin tapahtumiin ja tilanteisiin.

Musiikkia kuuntelevat käyttäjät nostavat ja laskevat kappaleita suosituimpien listalla oman käyttäytymisen avulla. Tarjolla on myös lukuisia listoja, joten niitäkään ei tarvitse enää laatia itse, jos ei halua. Moniin palveluihin on mahdollista luoda oma musiikkikirjasto, johon eritellään itselle mieluista musiikkia eri lokeroihin. Tällöin kappaleet ja artistit eivät pääse unohtumaan vaan säilyvät muistissa järjestelmän avulla.

Musiikkipalveluiden kehittymisen myötä niiden käyttö on muuttunut yhä räätälöidymmäksi paketiksi, josta jokaisella on mahdollisuus rakentaa itselle sopiva kokonaisuus.

Erilaisia pelimusiikkien genrejä

music_357348899

Erilaiset musiikkilajit luovat ympärilleen vaihtelevan tunnelman. Kukaan ei halua viedä uutta kumppania romanttiselle illalliselle ravintolaan, jonka taustalla soisi dubstep. Harva haluaa mennä yökerhoon, jossa soi 20-luvun bluesia. Jokainen genre luo kuuntelijassaan erilaiset tunnelmat, ja sen takia elokuvat ovat hyödyntäneet musiikkia yhtä kauan kuin se on ollut teknologisesti mahdollista. Musiikki täydentää visuaalista kokemusta, ja sen puute toimii samalla tavalla.

Musiikki luo ihmisessä erilaisia tuntemuksia. Metallimusiikki ei sovi monelle unimusiikiksi, kun taas levyllinen valaiden ääniä ei sovellu kuntosalin taustamusiikiksi. Guardian testasi, minkälainen musiikki sopii unen saamiseksi. Heidän tutkimuksensa tuli lopputulokseen, että rumpurytmit eivät auta monen mieltä rauhoittumaan.

Pelien maailmassa pätevät samat säännöt. Jokainen tunnistaa Yann Tiersenin säveltämän Amelie- soundtrackin niin hyvin, että se on lähes yhtä tunnettu kuin itse elokuva. Nyt pelimusiikki pyrkii samaan läpimurtoon.

Musiikki erilaisissa peleissä

Kasinopeleissä musiikki yleensä pyrkii tietynlaiseen tahtiin ja miellyttävyyteen niin, että pelaajalla on mukavaa pelata pidempään. Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista voi kuunnella täältä. Pelien musiikit eivät yleensä ole kovin monimutkaisia, ja niiden päätehtävä monesti onkin välttää olemasta liian itseään toistavaa, jotta ne eivät ärsyttäisi pelaajaa.

Sitä vastoin kauhuun keskittyvät pelit käyttävät musiikkia hyvin samankaltaisesti kuin samalla teemalla tehdyt elokuvat. Yksinkertaisuus on valttia, ja nopeat sävelmien vaihdot aiheuttavat pelaajassa säpsähdyksiä. Kauhun yksi vahvimmista musiikillisista vaikutuskeinoista on myös hiljaisuus, joka luo painostavan tunnelman, jos pelaaja on valmiiksi jo hermojensa reunalla.

Seikkailupelit taas luottavat tyystin erilaiseen tyyliin. Nopea tempo ja iloinen tunnelma saavat pidettyä pelaajan liikkeessä ja seikkailemisen tunnelmassa. Ne nojautuvat moniin eri musiikkigenreihin sopeutuakseen pelin eri vaiheiden luomiin tunnelmiin.

Pelimusiikki omana genrenään

Lopuksi voisi sanoa, että pelimusiikki ei välttämättä sisällä niinkään alagenrejä, mutta sen sijaan niillä on oikeutetusti oma tyylinsä, joka luo tunnelmaa pelien matkaan. Hans Zimmer kertoo USA TODAY -julkaisun haastattelussa, kuinka pelit kuvastavat matkaa läpi erilaisten tunnetilojen. Musiikki yrittää tukea sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Nähtäväksi jää, tuleeko peleistä tutuista sävellyksistä tulevaisuuden klassikoita.

Kamariorkesteri Avanti! ja Suvisoitto


Kamariorkesteri Avanti! perustettiin vuonna 1983 kapellimestarien Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka Saraste sekä huilisti Olli Pohjolan toimesta. Orkesteri perustettiin ravistelemaan klassisen musiikin totuttuja käytäntöjä, jotka koettiin osaltaan vanhentuneiksi. Kaivattiin orkesteria, joka esittäisi sekä valtavirran ulkopuolista että vakiintunutta ohjelmistoa uudella tavalla. Yhtye toi myös uutta verta, kun kokoonpano joskus muuttui täydellisesti konsertista toiseen ohjelmiston vaatimusten mukaan.

Nyt jo yli 30-vuotias orkesteri on muodostunut instituutioksi, mutta se jatkaa rajojen rikkomista alkuperäistä ideologiaansa noudattaen. Tällä hetkellä orkesterin taiteellisena johtajana toimi klarinetisti Kari Kriikku.

Avanti! tunnetaan Suvisoitto-festivaalistaan, joka järjestetään vuosittain Porvoossa. Ensimmäisen kerran se järjestettiin kesällä 1986. Sen tarkoituksena on esittää konsertteja kesäisen rennolla tyylillä, pitää hauskaa ja nauttia. Ohjelmistossa on ollut musiikkia läpi vuosisatojen, ja konsertteja on pidetty miltei jokaisessa Porvoon osassa. Suvisoittoon osallistuminen sekä muusikkona että konserttiyleisönä on aina elämys.

Vuoden 2016 Suvisoiton ohjelmiston suunnittelusta vastasi kapellimestari Dima Slobodeniouk. Festivaali kesti viisi päivää ja sisälsi kuusi ilmaistapahtumaa. Vieraita oli yhteensä noin 3000. Helsingistä Porvooseen saapuvalle yleisölle oli osallistuminen tehty helpoksi, sillä festivaalibussit kuljettivat heitä kaupungin Taidetehtaalle ja takaisin.

Vuoden 2017 Suvisoiton ohjelmiston suunnittelusta vastaa säveltäjä Lotta Wennäkoski. Hän on sekä Suomessa että kansainvälisesti menestynyt uuden musiikin säveltäjä, joka tunnetaan poikkitaiteellisuudestaan ja lyyrisyydestään. Hän ei myöskään ujostele käsitellä yhteiskunnallisesti polttavia aiheita teoksissaan.

Erilaisia festivaaleja

festival

Festivaaleille kansa kokoontuu juhlimaan tapahtumaa, joka yhdistää osanottajat joko kulttuurillisesti tai viihteellisesti. Suosittuja festivaaleja järjestetään toistuvasti vuodesta toiseen ja festivaalien aiheeksi sopii melkeinpä mikä tahansa. Tavanomaiset festivaalit perustuvat usein musiikkiin, urheiluun, joskus historialliseen tapahtumaan ja jotkut, etenkin maaseudulla, tiettyihin vuodenaikoihin, kuten sadonkorjuuseen.

Ruokaa ja juomaa

Juhlan aiheena on usein paikallinen ruoka- tai juomakulttuuri. Erityisesti Saksassa ja Englannissa olutfestivaalit vetävät vierailijoita mukaan läheltä ja kaukaa. Oktoberfest on maailman suurin olutfestivaali Saksan Münchenissä, ja se kestää reilut kaksi viikkoa.

Englannissa yksi vanhimmista festivaaleista pidetään vuosittain Gloucestershiressä perinteisesti helluntaina. Juhla perustuu juuston pyörittämiseen alas jyrkkää mäkeä. Paikalle kokoontuu noin 4000 kansalaista katsomaan kilpailua, jossa on sekä miesten että naisten sarja. Kilpailupaikka on jyrkkä ja kovera mäki – Cooper’s Hill – jota myöden hieman yli nelikiloinen juustokiekko pyörii alas kilpailijat kintereillään. Koska tapaturmia sattuu joka vuosi, ei kilpailua ole virallisesti järjestetty vuoden 2009 jälkeen. Kilpailut ovat jatkuneet siitä huolimatta vuosittain väen kokoontuessa paikalle juustoineen spontaanisti. Traditio on traditio eikä siitä helpolla luovuta.

Pelejä ja leikkejä

Kaikkiin perinteisiin tai kilpailuihin ei tarvitse osallistua onnettomuuksien uhalla. Jännitystä löytyy peleihin keskittyvistä festivaaleista, kuten Suomessa järjestettävistä rooli- ja pöytäpelifestareista Junocon  ja Ropecon. Nettipelien ystävät voivat matkustaa Englantiin kokemaan muhkean Insomnia Gaming Festivaalin, joka kokoaa saman katon lukuisia eri tietokonepelejä. Myös taitolajina tunnetussa pokerissa järjestetään vuosittain festarimaiseksi muodostuneita mittelöitä, joissa mukana on tuhansia pelaajia. Ennen pokerifestareille osallistumista kannattaa kuitenkin hioa taitojaan esimerkiksi nettipokeripöydissä, jotta saa strategiansa kuntoon ennen pokeriammattilaisten kohtaamista. Ilman harjoitusta saattaa nimittäin pudota turnauksista alta aikayksikön.

Jotkut festariteemat eivät aikuistu koskaan. Jos lapsena nautit kesäisistä vesisodista, niin sinua ehkä kiinnostaa Thaimaassa järjestettävä Songkran-festivaali, maailman suurin vesileikki, joka pidetään paikallisen uudenvuoden kunniaksi. Jos satut vierailemaan paikkakunnalla kyseiseen vuodenaikaan, et pysty välttymään kastumiselta kaduilla kävellessäsi. Erityistä osanottolupaa siis ei tarvita; siitä vain vesipistooli mukaan ja olet mukana leikissä. Veden on oltava puhdasta ja sitä ei pidä roiskia kenenkään silmiin tai korviin. Festivaalin ideana on itse asiassa onnea uuteen vuoteen toivottava ele, pilke silmäkulmassa.

Värikkäämpää menoa tapaat La Tomatina-festareilla. Nimestä saatat arvata espanjalaisen, elokuisen juhlan tarkoituksen – juhlijoita roiskitaan tomaateilla. Tomaatin on kuitenkin oltava rutistettu pehmeäksi, ei kokonainen, joten loukkaantumisen vaaraa ei ole. Etelä Koreassa tomaattien sijaan pyöritään mudassa. Tämän varsin likaisen juhlan perinne liittyy mutakylpyjen parantavaan vaikutukseen.

Musiikki kasinoelokuvien klassikkokohtauksissa

Elokuvien soundtrackit ja musiikkivalinnat elokuvien eri kohtauksissa edustavat tarkoin harkittua tunnelman luomista ja kerronnan tehostamista. Musiikkivalinnoilla johdatetaan yleisöä tiettyyn haluttuun tunteeseen ja vahvistetaan kohtauksen sisältämää viestiä.

Aina musiikkiin ei edes kiinnitä sen kummemmin huomiota, varsinkaan silloin, kun se täydentää näyttelijäsuorituksia ja tapahtumia niin hyvin, ettei sitä koe irrallisena elementtinä. Tällöin valittu musiikkikappale tai varta vasten elokuvaan sävelletty musiikki sopii kohtaukseen täydellisen hyvin, nivoutuen osaksi kyseistä tarinan osaa.

Casino

Yksi mieleenpainuvista pelisalikohtauksista on vuonna 1995 valmistuneen ja löyhästi tositapahtumiin pohjautuvan Martin Scorsesen Casino-elokuvan tilanne, jossa Robert De Neron esittämä kasinomoguli Ace Rothstein ottaa käsittelyynsä tennissukkaisia jalkojaan pelipöydällä pitävän cowboyn. Ystävällisten kehotusten jalkojen laskemisesta maahan mennessä kuuroille korville Rothstein vinkkaa järjestysmiehet paikalle. Rivakkaotteiset turvamiehet sitten järjestävätkin asenneongelmaiselle cowboylle nopeasti niska-takapuoliote-tyyppisen lentävän lähdön ja tämä saa muutoinkin kohtauksessa kunnon läksytyksen. Taustalla soi Rolling Stonesin letkeä countryhenkinen kappale Sweet Virginia.

1970-luvulle sijoittuvana tarinana Casino-elokuvan soundtrackilta löytyy useita muitakin Rolling Stonesin kappaleita, kuten hyvin uhkapelimaailmaan istuva ”Satisfaction”. Rollareiden lisäksi Casinon monissa kohtauksissa soivat 1960 ja 1970 -lukujen hitit, esimerkkinä muun muassa The Animalsin House of the Rising Sun -kappale.

Kauhea kankkunen

Eräitä viimevuosien komediasuosikkeja ovat Kauhea Kankkunen (Hangover) 1 & 2 leffat. Ensimmäinen Hangover-elokuva sijoittuu kliseisesti pelimekka Las Vegasiin, jonne leffan miesporukka tekee vähintäänkin tapahtumarikkaan polttarireissun. Elokuvassa on kohtaus, jossa yksi porukan omituisimmista hahmoista, Zach Galifianakiksen esittämä Alan, saapuu liukuportaita pitkin kasinon pelisaliin yhdessä Bradley Cooperin esittämän Philin kanssa. Kohtauksen käynnistyessä alkaa soimaan The Belle Starsin klassikoksi muodostunut ”Iko Iko” -hitti.

Kohtauksessa Alan pelaa yhtä maailman tunnetuimmista kasinopeleistä, blackjackia, ja pistää pystyyn melkoisen show’n. Pätkän edetessä herrat käyvät pelipöydän ääreen ja Alan ottaa poikkeukselliset matemaattiset kykynsä käyttöön saadakseen edellisillan tiimellyksessä kadonneet 80 000 taalaa takaisin – rahat, jotka he tarvitsevat voidakseen lunastaa polttarisankarin takaisin tämän kidnapanneen gangsterin käsistä.

Rain Man

Itse asiassa Kauhea Kankkunen -elokuvan blackjack-kohtauksessa parodioidaan vuonna 1988 valmistuneen menestyselokuva Rain Manin vastaavantyyppistä pelikohtausta kasinolla. Rain Manissa Dustin Hoffman esittää autistista Raymondia, jolla on joitain erityislahjakkuuksia: Kasinon blackjack-pöydässä Raymond pääsee käyttämään matemaattisesti ällistyttäviä aivojaan. Samaan ideaan perustuu siis myös Kauhean Kankkusen kohtaus, jossa Alan voittaa yli 82 000 taalaa laskentamuistiaan käyttämällä.

The Belle Starsin ”Iko Iko” soi myös Rain Manin soundtrackilla. Yhtye oli julkaissut tämän cover -versionsa The Dixie Cups-yhtyeen alkuperäisestä kappaleesta jo vuonna 1982, mutta vasta Rain Manin menestyksen myötä myös ”Iko Iko” nousi listoille Amerikassa ja siitä tuli maailmanlaajuinen hitti.

Puuta, heinää ja muutama vesiperä

Vaikuttava ja varsin toimivan musiikin höystämä pelikohtaus löytyy Puuta heinää ja muutama vesiperä -elokuvasta. Tämä Guy Ritchien vuonna 1998 ohjaama rikoselokuva kertoo nuoresta korttipelurista Eddystä, joka lainailee kavereiltaan rahaa kortinpeluuseen.

Kohtaus, jossa Nick Moranin näyttelemä Eddy häviää nyrkkeilysalilla sijaitsevassa peliluolassa puoli miljoonaa puntaa eräälle rikollispomolle, on tehty juuri niin kuumottavaksi kuin tilanteen voi kuvitella. Pelin päätyttyä Eddy hoippuu sekavassa tilassa ulos salilta ja oksentaa rakennuksesta ulospäästyään. Kohtauksessa soi taustalla The Stoogesin ”I Wanna be your dog” -hitti vuodelta 1969 . Karmivasta tilanteesta selvitäkseen Eddy kavereineen päättää ryöstää naapurissa majailevan rikollisporukan ja tästä kehkeytyykin pitkälti elokuvan juoni.

Casino Royale

Daniel Craigin tähdittämässä vuonna 2006 valmistuneella James Bond -elokuva Casino Royalella on yksi viime vuosikymmenen tunnetuimmista ja paljon radiosoittoaikaa saaneista kasinoaiheisten elokuvien tunnuskappaleista. ”You Know My Name” -kappaleen tekijäksi ja esittäjäksi valittiin vaihtoehtorokkari Chris Cornell, joka on tullut tunnetuksi myös Audioslave ja Soundgarden -bändien laulajana. Tunnuskappaletta ei julkaistu lainkaan elokuvan soundtrackilla vaan omana single-julkaisunaan.

Kappale on monen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen James Bond -tunnari, jossa elokuvan nimeä ei mainita. Kappaleen lyriikoissa on kuitenkin viittauksia kasinopelaamiseen ja pelien maailmaan. Itse elokuvassa Bondin tehtävänä on osallistua Montenegrossa sijaitsevan Casino Royalen rahakkaaseen pokeriturnaukseen, tarkoituksenaan estää rikollisen pankkiirin Le Chiffren voitto. Voitotta jääminen tarkoittaisi, että MI6, taho jolle Bond työskentelee, saisi napattua pankkiirin kuulusteluihin. Vaikka osa vannookin vanhojen Bondien Sean Conneryn ja Roger Mooren nimeen, löytyy myös tälle Daniel Craigin Bond-elokuvalle omat puolestapuhujansa.

Puistoblues

Puistoblues on bluesmusiikin ystäviä hemmotteleva vuosittainen musiikkifestivaali, joka järjestetään Järvenpään Vanhankylänniemessä. Tapahtumajärjestäjänä on vuodesta 1978 saakka toiminut paikallinen bluesharrastajien yhdistys Järvenpään Blues-Jazz Diggarit ry. Idyllinen, kesäinen ja hieman syrjäinen järvenpääläinen rantamaisema on aivan omiaan bluesin kuunteluun. Juhannuksen jälkeiselle viikolle sijoittuva viisipäiväinen bluesfestivaali tarjoaa juhannusjuhlijoille levähdyksen idyllisessä järvimaisemassa sielukkaan musiikin siivittämänä. Tapahtuma kerää vuosittain yhteen tuhansia bluesfaneja, mahtavan artistikattauksen sekä poikkeuksetta loistavan tunnelman.

Maailmankuulut bluesmuusikot ovat Puistobluesin artistitarjonnan vakio. Puistobluesissa on vuosien varrella nähty valtavasti sekä kotimaisia että ulkomaisia blues- ja jazz-vieraita, maineikkaimpina Albert Collins (1982), Lynyrd Skynyrd ja The Band (1996), Carlos Santana (1998) sekä B.B. King (2000). Tänä vuonna lavalle nousee bändinsä kanssa jo toista kertaa lukuisia Grammyja urallaan kahminut Robert Cray, modernin bluesin sekä livesoiton taitaja Nick Moss Band, sekä kotimainen root-musiikin pioneeri Hoedown vahvistuksinaan Judge Bone ja Jukka Gustavson, muiden muassa.

Puistoblues on festivaalin alkuajoilta saakka järjestetty aina täysin talkootyönä, ja onkin tätä nykyä Suomen suurin talkoovoimin järjestettävä festivaalitapahtuma. Vanhankylänniemessä järjestettävän pääkonsertin lisäksi Järvenpäässä järjestetään festivaalipäivinä maksuttomia katukonsertteja, klubeja sekä lastentapahtumia. Puistoblues on kasvattanut suosiotaan tasaisesti kuluneina vuosina – liput tapahtumaan myyvät loppuun joka vuosi nopeammin, joten ainutkertaisen blueskokemuksen turvaamiseksi liput kannattaa hankkia jo hyvissä ajoin. Tänä vuonna Puistobluesille annettiin EFFE-label tunnustus, ja tapahtuma listattiin yhdeksi parhaimmista musiikkifestivaaleista eurooppalaisessa musiikki- ja festivaaliverkossa.

Helsingin juhlaviikot


Helsingin juhlaviikot, kansainvälisesti Helsinki Festival, on Suomen suurin monitaidefestivaali, joka järjestetään vuosittain elo-syyskuun vaihteessa ympäri Helsinkiä. Tapahtuman tavoitteena on tarjota laajalle yleisölle – sekä kotimaiselle että kansainväliselle – ainutlaatuisia taide-elämyksiä ja kokemuksia. Taidefestivaali täyttääkin kaupungin vuosittain monipuolisella kulttuuritarjonnallaan ja –ohjelmallaan. Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluu musiikkia aina klassisesta maailmanmusiikkiin, teatteria, sirkusta, kuvataidetta ja performanssiesityksiä, elokuvia sekä kaupunkitapahtumia. Tapahtumajärjestäjänä ja –organisaattorina toimii Helsingin kaupungin perustama Helsinki-viikon säätiö.

Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltta on ollut festivaalin maamerkki ja rikastuttaja jo 20 vuotta. Kyseessä on ainutlaatuinen tapahtumapaikka, erityinen tila konserttisalin ja tavanomaisen festariteltan väliltä. Tänä kesänä Huvila-teltan ohjelmisto ilahduttaa maailmanmusiikin ystäviä. Huvila-teltta on juhlaviikkojen ainoa oma tapahtumatila, ja sen 20-vuotisjuhlavuotta juhlistetaan tänä vuonna monin eri tavoin. Tarjolla on muun muassa juurevaa jazz-musiikkia eri mantereilta sekä flamenco-sävytteistä espanjalaispoppia.

Tänä vuonna Helsingin juhlaviikot järjestetään 14. – 30.8.2015. Juhlaviikkojen tunnetuinta tapahtumaa, Taiteiden yötä, vietetään 20.8.2015. Juhlaviikot kerää Helsinkiin vuosittain suuren määrän niin helsinkiläisiä ja ulkopaikkakuntalaisia kuin ulkomaalaisiakin kävijöitä. Viime vuonna festivaalilla oli yhteensä yli 230 000 kävijää. Festivaalin kiistämättömiin etuihin kuuluvat sen profiloituminen kaiken ikäisten ja –taustaisten kaupunkitapahtumana, jossa taide kuuluu ja näkyy kaikille. Juhlaviikot käsittää myös lukuisia oheis- ja ilmaistapahtumia, edelleen helpottaen taiteen tuomista koko kansan koettavaksi.

Himos Juhannus

Suomen tunnetuin juhannusfestivaali on järjestetty vuodesta 1999 lähtien ajankohtaan sopivissa Keski-Suomen idyllisissä järvimaisemissa, Jämsän Himoksella. Kuluneiden vuosien myötä ja kävijämäärän tasaisen kasvun ansioista Himoksen juhannusfestivaalit onkin vakiinnuttanut paikkansa Suomen merkittävimpänä juhannusfestivaalina. Vuonna 2009 Himos Festival aloitti yhteistyön The Voicen kanssa ja uudisti imagoaan. Seuranneina vuosina kävijäennätykset onkin rikottu vuosi toisensa jälkeen.

Nykyään The Voice Himos Festival –nimeä kantava juhannustapahtuma on rock-festivaali, jossa pidetään juhannusaattona alkava ja juhannuspäivän aamuyönä päättyvä konsertti. Viime vuonna 46 000 kävijää kerännyt festivaali tuo sekä Himoksen lomakylään että Jämsän keskustan alueelle vuosittain laumoittain juhannusta juhlistavia musiikin ystäviä. Himoksen Juhannus onkin profiloitunut hyvän mielen ja seuran railakkaaksi kesätapahtumaksi.

Suomalaiseen keskikesän juhlaan sopien Himos Juhannuksen artistikaarti on koostunut perinteisesti suosituimmista kotimaisista artisteista ja yhtyeistä. Tänä vuonna lavalle nousee listasuosikkeja lukuisista genreistä, tarjoten jokaiselle Himos Juhannusta juhlimaan saapuneelle mieluista kuunneltavaa. Lavalle nousee niin vanhempaa konkaria Jari Sillanpäästä ja Apulannasta aina tuoreempiin tähtiin, kuten Kasmir, Sanni sekä lukuisat räppi- ja reggae-artistit kuten Asa, Puppa J, Raappana ja Jukka Poika. Juhlakansan juhannusmieltä nostattavat myös muutamat ulkomaiset artistikokoonpanot, kuten australialaislähtöinen elektrobändi Pendulum.

Juhannusfestivaalin kävijämäärien noustessa on Himos panostanut samanaikaisesti myös alueen viihtyvyyteen ja ravintola-palveluihin. Uusi 2 000-asiakaspaikkainen terassi avattiin vuonna 2014, tarjoten juhlakansalle aiempaa mukavammat ajanvietto- ja ruokailumahdollisuudet. Myös ravintolapalveluiden sisältöön on panostettu viime vuosina uusin tavoin. Juhannusjuhlijoiden viihtyvyys on otettu tosissaan, ja festarikansan kokemuksista ja vuosittaisesta paluusta päätellen on tavoitteessa onnistuttu. The Voice Himos Festival onkin ansainnut tittelinsä Suomen virallisina juhannusbileinä.