Erilaisia pelimusiikkien genrejä

music_357348899

Erilaiset musiikkilajit luovat ympärilleen vaihtelevan tunnelman. Kukaan ei halua viedä uutta kumppania romanttiselle illalliselle ravintolaan, jonka taustalla soisi dubstep. Harva haluaa mennä yökerhoon, jossa soi 20-luvun bluesia. Jokainen genre luo kuuntelijassaan erilaiset tunnelmat, ja sen takia elokuvat ovat hyödyntäneet musiikkia yhtä kauan kuin se on ollut teknologisesti mahdollista. Musiikki täydentää visuaalista kokemusta, ja sen puute toimii samalla tavalla.

Musiikki luo ihmisessä erilaisia tuntemuksia. Metallimusiikki ei sovi monelle unimusiikiksi, kun taas levyllinen valaiden ääniä ei sovellu kuntosalin taustamusiikiksi. Guardian testasi, minkälainen musiikki sopii unen saamiseksi. Heidän tutkimuksensa tuli lopputulokseen, että rumpurytmit eivät auta monen mieltä rauhoittumaan.

Pelien maailmassa pätevät samat säännöt. Jokainen tunnistaa Yann Tiersenin säveltämän Amelie- soundtrackin niin hyvin, että se on lähes yhtä tunnettu kuin itse elokuva. Nyt pelimusiikki pyrkii samaan läpimurtoon.

Musiikki erilaisissa peleissä

Kasinopeleissä musiikki yleensä pyrkii tietynlaiseen tahtiin ja miellyttävyyteen niin, että pelaajalla on mukavaa pelata pidempään. Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista voi kuunnella täältä. Pelien musiikit eivät yleensä ole kovin monimutkaisia, ja niiden päätehtävä monesti onkin välttää olemasta liian itseään toistavaa, jotta ne eivät ärsyttäisi pelaajaa.

Sitä vastoin kauhuun keskittyvät pelit käyttävät musiikkia hyvin samankaltaisesti kuin samalla teemalla tehdyt elokuvat. Yksinkertaisuus on valttia, ja nopeat sävelmien vaihdot aiheuttavat pelaajassa säpsähdyksiä. Kauhun yksi vahvimmista musiikillisista vaikutuskeinoista on myös hiljaisuus, joka luo painostavan tunnelman, jos pelaaja on valmiiksi jo hermojensa reunalla.

Seikkailupelit taas luottavat tyystin erilaiseen tyyliin. Nopea tempo ja iloinen tunnelma saavat pidettyä pelaajan liikkeessä ja seikkailemisen tunnelmassa. Ne nojautuvat moniin eri musiikkigenreihin sopeutuakseen pelin eri vaiheiden luomiin tunnelmiin.

Pelimusiikki omana genrenään

Lopuksi voisi sanoa, että pelimusiikki ei välttämättä sisällä niinkään alagenrejä, mutta sen sijaan niillä on oikeutetusti oma tyylinsä, joka luo tunnelmaa pelien matkaan. Hans Zimmer kertoo USA TODAY -julkaisun haastattelussa, kuinka pelit kuvastavat matkaa läpi erilaisten tunnetilojen. Musiikki yrittää tukea sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Nähtäväksi jää, tuleeko peleistä tutuista sävellyksistä tulevaisuuden klassikoita.